Suomalaiset tekevät muutakin kuin vain hienoa musiikkia – valmistamme myös upeita pelejä. Tämä on pieni maa, jossa on 5 miljoonaa ihmistä ja vain 240 pelinkehitysstudiota, mutta ne saavat vuosittain 2,2 miljardia euroa pelimarkkinoiden tuloja. Oletko kuullut yrityksistä nimeltä Supercell, Rovio, Remedy Entertainment, Housemarque ja Seriously Entertainment? Ne kaikki ovat suomalaisia pelistudioita.
Maassamme on paljon pelinvalmistajia
Suomesta onkin tullut keskipiste johtaville pelinkehitysyrityksille ympäri maailmaa. Helsingissä on nyt mm. seuraavien kansainvälisten peliyritysten toimistot: Ubisoft, Electronic Arts, Epic Games, Huuuge Games, Zynga, jne. Osasyynä suosioon on se, että Suomen hallitus tukee startupeja ja pelinkehitysstudioita erilaisilla yritystuilla, ja myös suomalaiset studiot ottavat ulkomaiset kehittäjät avosylin vastaan.
Oleg Paliy on suomalaisen Games Factory Talentsin toimitusjohtaja ja Suomen Pelipäivän järjestäjä. Games Factory Talents on Suomen ainoa rekrytointiyritys, joka toimii yksinomaan pelinkehittäjien alalla. He tekevät yhteistyötä kaikkien alan suurimpien yritysten kanssa. Oleg ja hänen tiiminsä järjestävät myös suurta tapahtumaa kehittäjille ja kaikille suomalaisesta pelikehityksestä kiinnostuneille. Tapahtuma on nimeltään Finnish Games Career Day.
Pelinkehittäjistä on pulaa
Suomen peliteollisuus työllistää noin 3 500 henkilöä, ja avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä tarjolla noin 300. Toisin sanoen pelinkehittäjistä on pulaa ja heitä tarvittaisiin enemmän. Vaikka koulutusohjelmia pelikehittäjille on tullut mukaan eri korkeakoulujen opinto-ohjelmiin, valmistuvien pelinkehittäjien ja koodaajien määrä ei pysy alan vaatimusten mukana.
Koulutusjärjestelmämme ei pysty tuottamaan tarpeeksi uusia asiantuntijoita. Pelinkehittäjiä alettiin tarvita yhä enemmän, kun Rovio sai valtavan menestyksen Angry Birdsin avulla. Sitä seurasi Supercell, joka myös oli menestystarina. Suomessa pelinkehittäjät ovat kuitenkin avuliaita ja auttavat mielellään toisiaan. Peliyhteisö kertoo, että mentoreita on helppo löytää.
Miksi ulkomaiset peliyrityksen perustavat maahamme toimistoja?
Suomi on kehittänyt tehokkaan ekosysteemin pelikehittäjille, ja tämä on huomattu myös ulkomailla. Maassamme on alalta pitkä kokemus, sillä ensimmäinen kaupallisesti menestyvä suomalainen peli julkaistiin jo 25 vuotta sitten. Suomi on myös kätevä paikka harjoittaa liiketoimintaa: kirjanpito on täysin verkkopohjaista, byrokratiaa on vähän ja kaikki pidetään siistinä ja avoimena. Ja kirsikkana kakun päällä on se, että projektien kehittämiseen voi saada valtiolta apuja.
Mikä tahansa suomalainen yritys voi saada valtion taloudellista tukea. Kotimainen pelistudio voi saada erilaisia apurahoja ja taloudellista tukea peliprojektiin ja tarvittavan tekniikan kehittämiseen. Ei tietenkään mihin tahansa peliin – projektia on pidettävä innovatiivisena. Tällainen apu on erityisen merkittävää startup-yrityksille, koska kehitystyö vaatii paljon aikaa ja resursseja. Jos sinua kiinnostaa nettipelaaminen, lähes kaikki suomalaiset pikakasinot tarjoavat hyviä pelejä.
Suomalainen pelinkehittäjäyhteisö on tiivis
Suomen peliteollisuus työllistää vain 3 500 henkilöä, joten kaikki tuntevat täällä toisensa, ja ihmiset tapaavat säännöllisesti erilaisissa alan tapahtumissa. Esimerkiksi Helsingissä järjestetään tällaisia tapahtumia joka kuukausi, joissa pelistudiot pitävät esityksiä ja alan ihmiset vierailevat ja jakavat kokemuksiaan. Finnish Game Jam on yksi tällainen usein toistuva tapahtuma.
Helsingissä meillä on Arcade 5 – kokonainen kompleksi vain indie-studioille, joka myös isännöi tapahtumia. Niissä käyvät suuret yritykset, jotka tapaavat lahjakkaita ihmisiä: jos indie-studioprojektit eivät päädy nousuun, suuremmat yritykset lisäävät mielellään nämä indie-kehittäjät tiimiinsä.
On todella loistavaa, että maassamme kuka tahansa pelialan ammattilainen (tai ammattia hakeva) voi löytää itsellensä mentorin. Yksi paikka mentoreiden löytämiseksi on Mentor Cafe, jonka tarkoituksena ei ole auttaa yrityksiä, vaan lahjakkaita ihmisiä. Monista muista maista puuttuu tällainen säännöllinen, jatkuva kokemustenvaihto. Tämä on jotain ainutlaatuista Suomen hyväksi – vakiintunut ekosysteemi pelinkehittäjille.
