Rahapeliala on ollut kuuma puheenaihe Suomessa viimeisen muutaman vuoden aikana. Veikkaus on joutunut useaan otteeseen kovan kritiikin alle muun muassa kyseenalaisesta mainonnasta sekä rahapeliautomaattien sijoittelusta sosioekonomisesti heikoimpien asuinalueiden kauppoihin ja kioskeihin.
Jo pitkään useat monopolikriittiset mediapersoonat sekä muut julkisuuden henkilöt ovat kritisoineet Veikkausta Twitterissä, mutta kuluvan vuoden aikana myös valtamediat ovat alkaneet tuottamaan sisältöä, joka on toden teolla kyseenalaistanut Veikkauksen toimintaa.
Suomessa valmistellaan parhaillaan arpajaislain muutosta, joka tulee sisältämään paljon muutoksia Veikkauksen toimintaan. Esityksessä otetaan myös kantaa siihen, miten koko yksinoikeusjärjestelmää voitaisiin vahvistaa.
Whop.fi-sivuston ylläpitäjät osallistuivat 9.9.2021 EGBA:n (European Gaming & Betting Association) järjestämään webinaariin, jonka aiheena oli Suomen rahapelijärjestelmän tulevaisuus.
Webinaarin panelisteja olivat:
- Birgitte Sand – Tanskan rahapeliviranomaisen entinen johtaja
- Rolf Sims – Kindred Groupin viestintäjohtaja
- Ed Birkin – H2 Gambling Capitalin
- Jari Vähänen – Finnish Gambling Consultants Oy:n perustaja ja Veikkauksen entinen johtaja
- Joe Ewens (moderaattori) – VIXIO Gambling Compliancen johtaja
Webinaarin alussa kerrottiin, että Veikkaukselta ei saatu webinaariin osallistujia, vaikka pyyntö esitettiin.
Esitämme seuraavaksi muutamia mielenkiintoisia havaintoja ja puheenvuoroja, jotka poimimme webinaarista.
Suomi on viimeinen monopolijärjestelmää ylläpitävä EU-maa
Webinaari avattiin Ed Birkikin puheenvuorolla, jossa hän esitteli useita tilastoja ei maiden rahapelaamisesta ja erityisesti valitun järjestelmän vaikutuksesta pelaamisen määrään sekä kanavointikykyyn.
Hän totesi, että Suomi on Euroopan viimeinen maa, joka ylläpitää kansallista monopolia. Tilastojen valossa päätös ei ole hänen mukaansa perusteltu.
Birkinin mukaan lisenssijärjestelmän avulla saavutettaisiin Suomessakin nämä hyödyt:
- parempi kanavointikyky
- toimivampi sääntely nettipelaamisen suhteen
- pelaajien tehokkaampi suojeleminen
- verotulojen kasvu
Veikkaus ja sen edunsaajat pitävät kuitenkin tiukasti kiinni asemastaan.
Sana “asema” olikin Veikkauksen entisen toimialajohtajan Jari Vähäsen mukaan kyseenalainen termi, sillä hänen tuntemien tilastojen perusteella Veikkauksen osuus verkkorahapelaamisesta on enää vain 25-35 prosenttia riippuen pelityypistä (pienin osuus vedonlyönnissä).
Vaikka kokonaisuudessaan Veikkauksen markkinaosuus onkin kaikesta rahapelaamisesta yli 70 prosenttia, Vähänen kyseenalaisti monopoliasemassa olevan, mutta kuitenkin verkossa vain noin kolmannesta hallitsevan toimijan olemassaolon.
Kindred Groupin (joka ylläpitää useita useita pikakasinoita suomalaisille kuten Unibet, Kolikkopelit ja Otto Kasino) Rolf Sims mainitsi avauspuheenvuorossaan Suomen suurimmaksi ongelmaksi ymmärtämättömyyden nykypäivän teknologisia muutoksia sekä kuluttajakäyttäytymistä kohtaan.
Suomessa ei suostuta hyväksymään sitä, että nettipelaamisen rajoittaminen tarjolla olevilla työkaluilla on käytännössä mahdotonta.
Hänen mukaansa ulkomaisten peliyhtöiden haluttomuus maksaa veroja ja siirtyä lisenssijärjestelmään on täysi myytti. Puheenvuorossaan hän sanoi suoraan, että Kindred Group haluaisi Suomeen samanlaisen lisenssijärjestelmän, kuten esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on otettu käyttöön.
Toinen yleinen myytti Simsin mukaan on, että kansallinen monopoli joutuisi lopettamaan lisenssijärjestelmässä toimintansa.
Tämä ei pidä hänen mukaan paikkaansa, vaan muiden maiden tavoin Veikkaus voisi hyvin jatkaa fyysisten peliautomaattien sekä lottoarvontojen järjestämistä yksinoikeudella.
Lisensointi koskisi siis käytännössä netissä tapahtuvaa vedonlyöntiä sekä kasinopelaamista.
Yksikään EGBA:n panelisti ei puoltanut sitä, että Suomessa jatkettaisiin monopolijärjestelmällä. Tuli hyvin selväksi, että systeemiä ei puolusta kukaan riippumaton taho, vaan ainoastaan kyseisen systeemin edunsaajat.
Kun panelistit pohtivat Suomen keinoja puolustaa suomalaista rahapelijärjestelmää, Jari Vähänen toi esiin uuden rahapelilainsäädännön esityksessä mainitut maksuestot ulkomaisille nettikasinoille.
Kyseessä olisi Vähäsen mukaan epätoivoinen yritys puolustaa Veikkauksen jo ennestään vaikeaa asemaa nettipelaamisen saralla.
Ovatko maksuestot tehokeino kasinopelaamisen estämiseksi vai pelkästään pelote?
Maksuestot eli niin sanotut maksublokit ulkomaisille kasinoille tulisivat asiantuntijalausuntojen mukaan toimimaan huonosti. Jopa Veikkaus itse on arvioinut, että nettohyöty voisi olla korkeintaan noin 10 miljoonan euron luokkaa.
Kyseinen summa on todella pieni suhteessa siihen, kuinka valtavia kustannuksia rahansiirtojen estämiseksi kehitettyjen finanssijärjestelmien laatiminen eri tahoilta vaatisi.
EGBA:n webinaarin julkaisuhetkellä ei vielä ollut tiedossa, sisältyykö rahansiirtojen estäminen uuden arpajaislain lopulliseen versioon.
Tanskan rahapelijärjestelmän entinen johtaja Birgitte Sand kyseenalaisti maksuestot ja kertoi nykyisen sukupolven olevan hyvin tietoisia omista oikeuksistaan. Ihmiset – ja etenki uusi nuorempi sukupolvi – löytävät hänen mukaansa verkosta aina lopulta sen, minkä haluavat. Maksuestot ovat hänen mukaansa korkeintaan pelote, joka toimii sekin huonosti.
Tanskassa maksuestot päätettiin jättää uudistuneesta rahapelilainsäädännöstä kokonaan pois, vaikka maalla olisi ollut siihen mahdollisuus. Sandin mukaan lisensoinnin ansiosta Tanskassa ei ollut enää tarvetta blokata ulkomaisia peliyhtiöitä, koska ylivoimainen enemmistö niistä haki ja sai paikallisen lisenssin – ja toimi siten sääntöjen mukaan.
Sandin lausuntoa tuki Webinaarin alussa Ed Birkin näyttämä tilasto, jonka mukaan Norjan otettua maksuestot käyttöön, pelaaminen ulkomaisille pelikasinoille on vain kasvanut vuodesta toiseen.
Mikäli maksuestot tulevat, ulkomailta käsin toimivat pelikasinot löytävät hyvin nopeasti lukuisia uusia maksutapoja, joita ei pystytä blokkaamaan.
Toivottavaa siis on, että Suomessa ei tuhlattaisi resursseja tähän tilastojen valossa erittäin huonoon ideaan.
Muiden maiden kokemuksia lisenssijärjestelmästä
Kuten sanottu, kaikki muut EU-maat toimivat nykyään lisenssijärjestelmällä, jota säätelee kansallinen rahapeliviranomainen.
Saadakseen tarjota rahapelejä kyseisen maan asiakkaille, kasinoyhtiön tulee täyttää kaikki lisenssin saannille asetetut vaatimukset ja maksaa pelikatteestaan verot.
Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että tämä on ainoa keino pysyä kasinoalan muutoksissa mukana. Koska pelaaminen ja sitä myötä peliongelmat kuitenkin lisääntyvät järjestelmästä riippumatta, kasinopelaamista pitäisi kaikin keinoin pyrkiä reguloimaan.
Kindredin Rold Sims mainitsi esimerkkinä pelaajien suojelusta muun muassa Ruotsissa käytössä olevan SpelPaus-järjestelmän, jonka avulla ruotsalaiset voivat yhdellä kertaa estää itseltään pääsyn jokaiselle lisensoidulle nettikasinolle.
Tätä kirjoittaessa yli 60 000 ruotsalaista on jo käyttänyt kyseisen mahdollisuuden, jonka olemassaolo perustuu juuri säänneltyyn lisenssimarkkinaan.
Tällaista mallia kaivattaisiin kipeästi myös Suomeen, jossa on eräiden tilastojen mukaan Britannian jälkeen toiseksi eniten peliongelmaisia.
Birgitte Sand kiteytti Suomen tilanteen mainiosti kysyessään, että ovatko kaikki rahapelijärjstelmänsä lisensoineet EU-maat tekemässä suurta virhettä lisensoidessaan markkinansa, vai voisiko syy olla kuitenkin se, että kyseinen malli toimii kaikkein parhaiten.
Rivien välistä tuon voi todeta olleen piikki Suomen suuntaan. Tietääkö Suomen arpajaishallitus paremmin, kuin kaikki muut?
Koko paneelin yhteinen huoli tuntui olevan, kuinka Suomi monopolijärjestelmällään voi suojella niitä pelaajia, jotka pelaavat ulkomaisilla kasinoilla. Tästä pelaamisesta ei ole edes kunnollista dataa tarjolla.
Vaikka ulkomaisia pelikasinoita ja pikakasinoita säänteleekin yleensä luotettava peliviranomainen (kuten Malta Gaming Authority), olisi hyvä saada suomalaiset pelaajat suomalaisen sääntelyn piiriin.
Nähdäänkö Suomessa rahapelaamisen lisenssijärjestelmä vuonna 2026?
Emme vielä tällä hetkellä tiedä varmasti, mitä tuleva rahapelilainsäädäntö tulee sisältämään. Vielä vähemmän tiedämme siitä, tuleeko Suomeen koskaan lisenssimallia.
Jari Vähäsellä oli kuitenkin ennuste: hän uskoo että Suomeen saadaan seuraavalle hallituskaudelle oikeistohallitus, joka tulee ajamaan kansallisen monopolijärjestelmän alas.
Muut panelistit naurahtivat, kun Vähänen kertoi entisenä vedonlyönnin asiantuntijana antavansa hyvät kertoimet sille, että Suomeen saadaan lisenssijärjestelmä vuonna 2026.
Toivoa saattaa, että Jarin veto osuu kohdilleen.
Suurin kysymys, joka Suomessa tulee ratkaista, on Veikkauksen lukuisten edunsaajajärjestöjen rahoitus.
Miten käy kulttuurille, taiteelle, tieteelle ja urheilulle, kun peliongelmaiset eivät enää rahoita niiden toimintaa?
Monopolijärjestelmää on tosiaan tähän asti puolustettu pääasiassa sillä, että Veikkaus tulouttaa niin ison osan voitoistaan erilaisille yleishyödyllisille edunsaajajärjestöille.
Kuluneen vuoden aikana paine katkaista Veikkauksen ja edunsaajien suhde on kuitenkin yltynyt ja vaikuttaisi siltä, että Veikkauksen tulos tulee ennen pitkää päätymään valtion yleisiin budjettiin.
Niin myös edunsaajat saisivat jatkossa tukensa suoraan Suomen valtiolta. Tämä toisi rahoitusmalleihin läpinäkyvyyttä ja tasavertaisuutta.
